*

Timo Kontio Kommentteja maailman menosta, uusista tuulista ja menneen talven lumista. Tavoitteena vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toisen asteen koulutuksen yhteistyö on järkevää ja perusteltua

Toisen asteen koulutusjärjestelmää on kehitettävä. Pienten paikkakuntien lukiot korisevat henkitoreissaan, opiskelijoiden valinnanvara heikentyy vauhdilla, opetussuunnitelmien toteuttaminen vaikeutuu koko ajan. Ratkaisu tähän on rakentaa koulutusjärjestelmää yhteistyön henkeen. Ylioppilas- ja ammatilliset tutkinnot on syytä säilyttää valikoimassa, mutta hallintoa, seiniä ja opettajakuntaa pitää hyödyntää nykyistä järkevämmin.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on näköjään kanssani eri mieltä asiasta. Hän on kuulemma tyrmistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta kehittää toisen asteen koulutusta yllä mainitulla tavalla. Sarkomaan mukaan "ylioppilas- ja ammattitutkintoa on jatkossakin kehitettävä erillisinä tutkintoina”. Hän toteaa aivan oikein, että nykymuotoinen "toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille". Kuitenkin hän kävelee kuoppaan toteamlla, että mallin muokkaaminen "olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle".

Hän tuntuu entisenä opetusministerinä (2007-2009) ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana olevan pelottavan pihalla koulutusjärjestelmämme tilasta ja suunnasta. Onkohan hän jättänyt viittamansa opetus- ja kulttuuriministeriön paraikaa lausuntokierroksella olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lukematta? Siinä nimittäin ei puhuta ammatillisten ja lukiotutkintojen sulauttamisesta tai niiden erityispiirteiden hävittämisestä mitään.

Jo nyt toisen asteen koulutusta järjestetään ja tarjotaan Suomessa monin paikoin saman katon alla. Ammatillista ja lukiokoulutusta on tarjolla opiskelijoille samaan aikaan mm. Tampereella ja Jyväskylässä. Kokemukset tästä ovat osoittautuneet varsin positiivisiksi. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet, koulutuspaletti laajentunut, palvelujärjestelmä joustavoitunut ja kustannukset pysyneet aisoissa. Sarkomaan argumentointi koulutusjärjestelmän tuhoutumisesta on lievästi sanottuna liioiteltua. Asioiden säilyttäminen ennallaan vain siksi, että ”näin on aina tehty”, ei tällä(kään) kertaa ole perusteltua.

Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI kannattaa nykyistä yhtenäisempää toista astetta. SAKKI ei silti esitä, että tutkintorakenteita merkittävästi sekoitettaisiin. Lukiolaisten liitto taas haluaisi yhteistyötä ennen kaikkea yläkoulujen kanssa. Toisen asteen ja peruskoulujen opetussisällöt ja pedagogiikka kuitenkin poikkeavat melko lailla toisistaan. Jokin aika sitten ilmestyneessä lukiolaistutkimuksessa tulevat ylioppilaat toivoivat sitä, että lukion yleissivistävyys säilyisi koulutusta ohjaavana arvona. Ymmärrän tämän täysin.

En silti ymmärrä, miksi samassa tutkimuksessa selvisi lukiolaisten haluavan vähentää nykyisestä esimerkiksi uskonnon, filosofian ja joidenkin kielten koulutusta. Oman käsitykseni mukaan nuo ovat nimenomaan toivottua yleissivistystä. Samalla lukiolaiset haluaisivat lisätä mm. liikunnan ja taideaineiden opetusta. Olisiko siis käynyt niin harmillisesti, että olemme ehdollistaneet lukiolaisemme toistamaan yleissivistyksen vaadetta ilman, että olemme muistaneet selvittää heille tarkasti, mitä tuolla termillä tarkoitetaan?

Lukion yleissivistävyys on siis mielestäni itseisarvo. Pärjätäkseen nykypäivän monimutkaisessa, -kulttuurisessa ja -arvoisessa yhteiskunnassa on kansalaisten ymmärrettävä asioita hyvin laajasti. Tästä nouseekin oikeastaan mielestäni merkittävä kysymys: nyt kun peruskoulu antaa yleissivistävykselle pohjan ja lukio ikäänkuin hioo tätä timanttia, niin miksi haluamme jättää ammattiin opiskelevat sivistyksessään puolitiehen? Miksi emme halua yleissivistää niitä kymmeniä tuhansia nuoria, jotka vuosittain valitsevat suunnakseen ammatillisen koulutuksen? Tällä hetkellä noin puolet nuorisoikäluokasta opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa ja toinen puolisko lukioissa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut jo vuosia merkittävästi lukiokoulutusta suurempi.

Paikoin olemmekin jo tilanteessa, jossa opiskelijoiden ensisijaiset koulutustoiveet eivät toteudu edes järjestelmätasolla, vaan lukiokoulutukseen joudutaan, kun ammatilliseen koulutukseen ei keskiarvo riitä. Nyt kun olemme muodostaneet toisen asteen koulutuksen siten, että lukiokoulutus on teoreettisempaa ja ammatillinen käytännöllisempää ja peruskoulussa pärjänneet, teoriaorientoituneemmat nuoret pyrkivät kuitenkin ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, voidaan tässä mennä melkoisella ryminällä peräpeili edellä Karjalan mäntyyn, jos ei mitään tehdä.

Itse kannatan toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Tällä voidaan pelastaa monia pieniä lukioita, jotka ovat nyt lakkautusuhan alla. Koulutusalasta riippumatta kaikille yhteisten yleisaineiden, kuten kielten, yhteiskuntaopin ja matematiikan opettamista voitaisiin järkevöittää ja opettajien omaa erityisosaamista hyödyntää nykyistä paremmin. Myös työpaikkoja säästyisi. Samalla parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia opinnoista yli tutkintorajojen. Koulutuksen järjestäjistäkin monet kannattavat tätä. Kaikki voittavaisivat. Tai no, kaikki paitsi konservatiiviset muutosvastarinnan edustajat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Lukio pitäisi palauttaa takaisin luokalliseksi, jossa opiskelijat eivät joutuisi tekemään nykyisenkaltaisia liian monenkirjavia valintoja, vaan opetussuunnitelmat olisivat yhteneväisemmät ja tunnit voitaisiin helpommin järjestää lukujärjestyksiin ilman hyppytunteja. Kun itse kävin lukion 1991-1994, tällainen järjestelmä toimi erinomaisesti.

Katson, että nykyinen järjestelmä on epäonnistunut, koska se on heikentänyt opiskelijoiden mahdollisuutta selvitä lukio-opinnoistaan kolmessa vuodessa ja yhä useammat tarvitsevat neljännen vuoden. Tällainen on kuntataloudelle kallista eikä edistä myöskään nuorten työllisyyttä tai hakeutumista jatko-opintoihin.

Käyttäjän timokontio kuva
Timo Kontio

Lukiolaiset kuitenkin itse kannattavat luokattomuutta ja valinnanvapautta. Minunkin mielestäni opiskelijoiden omien intressien mukaiset opintopolut ovat kannatettavia. Asia on siis monipiippuinen. Ainakaan luokatonta lukiota ei pidä säilyttää sen itsensä takia, vaan huomattuihin ongelmiin on puututtava.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minä taas katson, että lukio on liian varhainen vaihe alkaa soveltaa akateemista vapautta. On muistettava, että lukio aloitetaan alaikäisenä ja usein huonoa opinto-ohjausta ja hankalia valintoja joutuvat vanhemmat paikkailemaan nuoren tukena. Tässä kohden saattaa siis vanhempien akateeminen tausta jo eriyttää huomattavasti nuorten mahdollisuuksia menestyä. Peruskoulun, mukaanlukien kymppiluokan ja toisen asteen koulutuksen on muodostettava mahdollisimman selkeä kokonaisuus, johon opiskelijat eivät huku opintosuunnitelmien tekemisen monimutkaisuuteen, vaan pääsevät keskittymään itse asiaan, eli lukiossa yleissivistävien aineiden mahdollisimman hyvään suorittamiseen ja ammattikoulussa hyvään ammattipätevyyteen.

Sen sijaan korkea-asteen koulutus eli ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat asia erikseen. Niiden sisäänottomäärät tulee pitää riittävän pieninä, jotta ainoastaan ne, joilla on kyseisen koulutuksen suorittamiseen tarpeeksi hyvä pohja toiselta asteelta, pääsisivät sisään. Korkea-astetta ei tule käyttää nuorisotyöttömyyden lakaisemiseen maton alle, kuten nykyään joissakin tapauksissa tehdään, mutta mitä seikkaa ollaan nyt jonkinlaisen kritiikin säestämänä korjaamassa.

Käyttäjän timokontio kuva
Timo Kontio

Joo-o, hyviä pointteja sulla. Ammatillisen koulutuksen merkitys on muuttunut viime vuosina yhä vahvemmin myös korkea-asteelle valmentavaksi. Syynä on mm. EU:n Lissabonin strategian ohjaama Bolognan prosessi. Nuorilla täytyy olla oikeus kasvaa rauhassa aikuisiksi, joten "akateemiseen vapauteen" ei pidä liian aikaisin ohjata. Luokaton lukio ei kuitenkaan tarkoita akateemista eikä paljon muutakaan vapautta. On opinto-ohjauksen ja opettajakunnan kasvatusvastuulla, että opinnot etenevät. Itse ulottaisin oppivelvollisuuden nykyistä pidemmälle, jopa toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti.

Käyttäjän santalainenalena kuva
Alena Santalainen

Hyvää blogi ja on paljon hyvinkin perusteltuja pointteja, mutta mitä sitten sille, että Suomen koulutusjärjestelmä suosii tyttöjä enemmän kuin poikia? Amk on pitkälti ollut "ei niin hyvin koulussa menestyvien" poikien satama, miten käy, jos amk muutetaan entisestä enemmän "lukiomaiseksi"?

Käyttäjän timokontio kuva
Timo Kontio

Alena, kiitos palautteesta, muttenhän minä puhu tässä tekstissä ammattikorkeakouluista mitään. Voisitko tarkentaa kysymystäsi?

Toimituksen poiminnat